Tyttöjen alkutaipaleelta on tullut otettua todella paljon kuvia, ja tulostettuakin niitä ihan yli tarpeen. Tämä leiska lähti liikkeelle ilman minkäänlaista suunnitelmaa tarinasta, ja lopullinen tarina syntyikin vasta kun kaikki muut elementit oli liimattu paikalleen. Oli vaan sellainen olo että haluaa tehdä jotakin, ja on kivaa ettei aina ole selkeää suunnitelmaa mitä sitä meinaa tehdä.
Sivu on melko yksinkertainen mun silmään ja musta onkin jännää, kuinka erilaisia sivuja teen ihan päivästä ja fiiliksestä riippuen. Taas näin jälkeenpäin kuvaa katsoessa tulee sellainen fiilis, että sivu olisi vielä kaivannut valkoisella kynällä kehykset reunoillensa, mutta tuskin niitä enää lisään.
2 comments:
Aivan ihana leiska ja sydämen sulattavat pienet. <3 Nimim. Tuplapoikien äippä. :)
Tosi kiva sivu! Valkoinen teksti kraftilla toimii mun silmiin myös tosi hyvin!
Post a Comment